tiistai 29. maaliskuuta 2016

Hjau!

Kalenteri näyttää varttia vaille huhtikuuta ja Unissakävijän näytökset lähtee kohta taas käyntiin yli viikon tauon jälkeen, kuin hyvä!

Siinä on esitys, jonka tekeminen on ollut yhtä spontaanista inspiraation virtaa. Hyvä porukka, paljon treenejä lyhyellä aikavälillä ja mielet avoimena kaikille muutoksille, ja Unissakävijä on valmistunut kuin itsestään, huomaamatta.


...Vaikka koskaan (toistan: ikinä :D) ei voinutkaan olla varma, mitä oli tekemässä ja millaiseen juttuun itsensä oli sotkenut, vahva luottamus tekijöihin ja projektiin oli koko ajan läsnä.


Nautinnollisinta Unissakävijässä on rajojen rikkominen. Täytyy näytellä eri tavalla: on kuin olisi pieni lapsi legojen äärellä, paitsi että ne legot voivat olla pala kangasta, vesi, tai vaikka Emusaarnippi.Toisaalta sitä vain leikkii lavalla ja toisaalta esityksessä on niin monta liikkuvaa osasta että niitä ajatellessa pää menee pyörälle - pitää keskittyä kuin kirurgi ja antaa palaa kuin rock-tähti.


Toinen hauska asia, jota unimaailmaan pohjautuvaa teosta valmistaessa on käynyt, on (yllätys yllätys) lisääntynyt unennäkökyky. Treeneihin tullessa huomasi kuvailevansa työryhmälle uniaan, joissa oli enemmän väriä ja merkitystä kuin ennen.


Nyt tämä JYT-tervehdykseni taitaa olla lopuillaan - on vaikea pysyä omien höpötysteni perässä. Tervetuloa katsomaan esitystä - hämmästelemään! 


Terweisin Pablo