maanantai 27. lokakuuta 2014

Trippi pään sisään (Janne treenaa 5.)



Jännittävä viikko kerrassaan. 

Tämän viikon agenda on selvästi fyysisen harjoittelun siirtyminen pään sisäiseksi pohdiskeluksi. Tätä edesauttoi maanantain haastattelu. Kävin Jumalan rakastajaan ja treenaamiseen liittyen jakelemassa ajatuksiani reportterille. Tästä kuulette myöhemmin.
En ole hirveästi kyseisissä tilanteissa ollut ja sainkin ryöpyn kysymyksiä, joiden jälkeen saatoin pohtia olisiko pitänyt miettiä etukäteen mitä sanoa joihinkin aiheisiin…
 Muistutatko roolihenkilöäsi? Saitko vartalon, josta haaveilit? Onko miehillä ulkonäköpaineita?

APUA! Miten tämä meni näin diipiksi?!

Lähdettyäni pois mietin, että näinhän se kyllä on!

On väistämätön tosiasia, että jokainen näistä kysymyksistä on hyvin olennainen Jumalan rakastajassa. Sekä Juskan maailmassa. Henkilökohtaisesti olen varmasti lähentynyt Juskan maailmaa bodatessani. Tämän todistavat mm. seuraavat asiat. 

Mulla ei todella ollut ennen tapana puristella vatsaa tai kylkeä testaillakseni onko sieltä lähtenyt jotain / kuinka paljon siellä on vielä ”ylimääräsitä”. Tai tsiigata tissejäni ja muodostuvia lihasten ääriviivoja varjoissa (erottuvat paremmin, kun täydessä valossa… Vaalea iho kun on…). Eikä kokeilla käsivarteni ympärystä. Eikä sen koommin peilailla selkääkään. Lisäksi puhelimeni on täyttynyt projektin myötä erinäköisistä puolialastomista selkä, vatsa, rinta ja hauis -kuvista. Tällä hetkellä iPhoneni kameran rullassa olevista kuvista varmaan puolet on näitä. Lisäksi kesän aikana tsiigailin rannalla ja ulkona varmasti yhtä paljon miehiä kuin naisiakin etsiessäni täydellistä mallia.


Vielä isompi A-P-U-A. Olenko sekaisin, tai muuttunut ihmishirviöksi?!?

Osa tästä peilailusta on tapahtunut luonnollisesti kotona ajatellessa roolia. Myös paljon kuvista liittyy yrityksiini päästä Juskan maailmaan. Lopulta, ajan kuluessa ja kuvia räpsiessä… Kun kamerassa on kuvia, jotka olet ottanut Itsestäsi vain Itsesi takia… Kun selitys ”no mä vaa Juskailen”, ei enää riitä…

Kosketuspinta Juskaan on löytynyt.

Koska maalini on ollut Juska ja Juskan myötä Michelangelon Daavid patsas, olen selkeästi koettanut muokata vartaloani tiettyä päämäärää kohti (vaikka toki tiedostin, että Daavid jää haaveeksi ja realistisempaa on vain pyrkiä ”treenatun näköiseen kroppaan”). Ennen sitä vaa paineli menemään röllykällä vatsalla ja tisseillä, joissa ei lihaksia ollut. Käsivarren ympärys oli muutaman sentin kapeampi ja hartialinja hämärämpi. Nyt sitä tsiigailee kroppaansa, kun biologi mikroskoopillansa mualimaa. Hmm.. Tuolta vois vähä lähtee… Tonne vois tulla vähä lisää… Pakarat timmiksi…Reisissä ehkä viel jotai extraa…

Silmä kehittyy.

En koe olevani tyytymättömämpi kroppaani nykyään kuin ennen. Enkä varsinaisesti tyytyväisempikään. Kutsun tätä kriittisemmäksi ajatteluksi tavoitteeni takia. Tottakai olen innoissani siitä, että kehitystä on tapahtunut ja jaksan enemmän asioita, nostaa isompia painoja. Juosta ilman voimien loppumista lihaksista. Yleisen kunnon ja lihaskunnon parantuminen ei varmasti ole kenenkään terveydelle pahasta.

Tiedostan kuitenkin hyvin, että voisin parantaa monessa kohtaa. Ennen olin totaalisen tietämätön kaikesta tästä ja silti tyytyväinen itseeni ilman minkäänlaista kritiikkiä. Kerkesin keskustella itseni kanssa jo aiemmin siitä mitä haluan olla. En oikeastaan antanut ulkopuolisen paineen häiritä minua liikaa. Tai määrittää minua tai sitä millainen minun pitäisi olla, halusin olla vain minä.

Tässä väistämättä nyt vain pohtii, että entä jos sen antaa määrittää? Jopa siihen pisteeseen, että on joku ideaali mihin haluat väistämättä. Onko kroppasi pelkkää punakynää?

Tai entä se muu elämä, kuten Juskalla. 

Jos vain käännät kaiken kritiikkisi vartaloosi ja teet siitä jumalaisen maalisi. Ehkä voit sysätä syrjään muut epäonnistumiset ja vaikeudet. 

Ehkä minäkin sysäsin ennen vartaloni syrjään, ajatellessani, että minun vahvuuteni ovat päässäni ja syvällä sieluni pohjukoissa?

Tai entä, jos välillä meissä jokaisessa asuu oma pikku Juska, joka peilaa itseään nähden vain sen, mihin oma silmä milloinkin huomion kiinnittää – muusta välittämättä.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti